KLAANI KIERTUE

Klaani sarjan näyttelijät kiertueella

Tribe Tour 2002

Klaani sarjan näyttelijät olivat kiertueella vuonna 2002. Mukana matkassa olivat Caleb Ross (Lex), Michael Wesley-Smith (Jack), Meryl Cassie (Ebony) ja Victoria Spence (Salene). He pitivät kokemuksistaan päiväkirjaa, joka on julkaistu englanniksi Tribeworld sivuilla. Tälle sivulle on tehty siitä vapaamuotoinen kooste suomeksi.

18.1.2002

Menimme lentokoneeseen Aucklandin lentokentällä. Meillä oli pitkä lento Singaporeen. Lento oli poukkoileva! Saimme katsoa paljon elokuvia, mikä oli mukavaa. Saavuimme Singaporeen kello 8.30. Siellä oli 35 astetta lämmintä! Torin mielestä tunne oli kuin olisi kietoutunut lämpimään peittoon. Ajomatka hotellille oli kaunis. Paljon kirkkaita valoja. Kaupunki oli vilkas. Kirjauduimme sisään ja söimme ranskalaisia. Menimme nukkumaan.

19.1.2002

Heräsimme. Olimme unohtaneet, missä me olemme! Söimme pannukakkuja, paahtoleipää ja tuoreita hedelmiä aamiaiseksi. Meryl ja Tori ihailivat koruja hotellin kaupassa. Caleb ja Mike kertoivat heille oudosta jälkiruuasta, mitä he olivat syöneet. Menimme lentokentälle, shoppailimme ja nousimme lentokoneeseen. Lento oli pisin ikinä! Lensimme Frankfurtiin. Näimme paljon lumisia vuoria ja öljytukikohtia. Saavuimme Saksaan, jossa oli neljä astetta lämmintä. Viileää. Tapasimme useita kirkuvia faneja ja kirjoitimme paljon nimikirjoituksia. He olivat odottaneet lentokentällä tunteja! Menimme hotellille ja söimme kevyen aterian. Nauroimme paljon. Kaikki olivat väsyneitä. Menemme huomenna Stuttgartiin. Odotamme innolla näkevämme Saksaa.

20.1.2002

Söimme upean saksalaisen aamiaisen ja kirjauduimme ulos hotellista. Menimme linja-autoomme. Siinä oli nahkaistuimet ja tv-video-laite sekä cd-soitin. Ajoimme Frankfurtiin katselemaan ympärillemme. Menimme kauppaan. Tytöt pitivät koruista. Michael piti jalkapallopaidasta ja Caleb antiikista. Fanit tunnistivat meidät ja menivät villeiksi. Kirjoitimme nimikirjoituksia ja jaoimme muutamia Klaani tuotteita. He ottivat muutamia kuvia. Menimme takaisin linja-autoon ja suuntasimme kulkumme kohti Stuttgartia. Saavuimme perille kello 18.30. Hotelli oli upea. Ulkona oli jo pimeää ja todella kylmää. Tilasimme illallista ja katsoimme elokuvan. Menimme nukkumaan. Meistä kaikista on hienoa nähdä erilaista elämää täällä.

21.2.2002

Heräsimme ja menimme aamiaiselle. Michael joi noin viisi lasia mehua! Matkustimme Goppingeniin, joka sijaitsee lähellä Stuttgartia. Kuvasimme lasten televisio-ohjelmaa nimeltään Tigerenenclub. Näimme lunta maassa sekä faneja, jotka olivat saapuneet viiden tunnin ajomatkan päästä nähdäkseen vilauksen meistä. Menimme meikattaviksi, mutta emme pukeneet rooliasuja yllemme, sillä kaksi fania oli valittu tapaamaan näyttelijät omana itsenään eikä hahmoina. Meillä oli kymmenen minuutin haastattelu liveyleisön edessä. Lapset olivat iältään 9-12-vuotiaita. Sitten meillä oli valokuvaustuokio kirjan julkaisua varten sekä nimikirjoitustenjakoa. Menimme takaisin linja-autolle ja ajoimme kauniiden maalaiskylien läpi. Paljon lunta ja jäätä. Meryl istui etupenkillä ja toimi matkaoppaana. Todella hauskaa. Nauroimme paljon. Pysähdyimme lounaalle. Menimme Muncheniin. Eksyimme hieman, mutta tilanne oli lopulta vain hauska. Varasimme hotellihuoneet 17.kerroksesta, mistä oli kaunis näkymä vuorille. Menimme kahvilaan syömään ja juomaan jotain. Sitten menimme takaisin hotelliin valmistautumaan huomiseen suureen päivään.

22.1.2002

Heräsimme aikaisin ja menimme mukavalle aamiaiselle. Sitten menimme linja-autolla Munchenin asemalle hakemaan kahta kilpailuvoittajaa sekä KIKA:n, ZDF:n ja PUR:n henkilökunnan ja dokumenttiryhmän. Kaksi voittajaa olivat jännittyneitä, mutta todella innostuneita! Meidän oli tarkoitus mennä lumen ääreen, mutta sitä oli tuskin yhtään jäljellä. Kaikki oli sulanut! Menimme siis ajamaan mikroautoilla. Meillä oli todella hauskaa! Caleb voitti, koska hänellä oli tapana kilpailla nuorempana. Menimme sitten Bad Tolziin pelaamaan curlingia ja hevosajelulle. Maaseutu oli kaunis. Kaikki nauroivat ja pitivät hauskaa! Ajoimme puiselle majalle. Söimme wieninleikettä, ranskalaisia ja salaattia sekä omenapiirakkaa ja jäätelöä. Sanoimme hyvästit faneille ja ajoimme takaisin hotellille. Ajomatka kesti neljä tuntia! Kuuntelimme musiikkia, tanssimme ja menimme nukkumaan.

23.1.2002

Heräsimme taas aikaisin aamulla. Ajoimme neljä tuntia Berliiniin. Joitain faneja oli odottamassa meitä televisiostudioilla. Kaikki olivat innostuneita. He ottivat paljon valokuvia! Menimme meikattaviksi ja puvustettaviksi televisio-ohjelmaa nimeltään Reläxx varten. Yleisössä oli paljon lapsia pukeutuneita klaanimaisiin asuihin. Tulkki puhui näyttelijöille korvakuulokkeiden välityksellä, jolloin he pystyivät ymmärtämään. Ohjelma oli todella hyvä. Näyttelijät ja yleisö tanssivat Abe Messiah kappaleen tahtiin ohjelman lopuksi. Paljon faneja saapui nimikirjoitustenjakotilaisuuteen ja seurasi meitä linja-autolle. Pysähdyimme matkan varrella pihviravintolaan illalliselle. Ajoimme sitten viisi tuntia Erfurtiin. Juhlimme osan matkasta. Olimme aika väsyneitä ja päätimme nukkua ennen kuin pääsimme perille. Olimme hotellilla yhdeltä yöllä. Menimme suoraan nukkumaan. Olimme kaikki todella väsyneitä, mutta erittäin onnellisia jännittävän päivän jälkeen.

24.1.2002

Heräsimme aikaisin ja ajoimme Erfurtiin. Menimme KIKA:n studioille ja kuvasimme livelähetyksen ohjelmassa nimeltään Kikania. Dokumenttiryhmä seurasi meitä koko päivän ja kuvasi, mitä me teimme. Faneja istui aulassa odottamassa nähdäkseen vilauksen meistä ja saadakseen nimikirjoituksen sekä voidakseen ottaa valokuvia. Ohjelma sujui todella hyvin. Sitten ajoimme Cologneen. Söimme illallista Potato Housessa, mikä oli todella mukavaa. Sitten ajoimme Muncheniin.

25.1.2002

Heräsimme ja menimme suoraan YAM lehden valokuvauksiin. Meillä oli rooliasut yllämme. Meistä otettiin paljon ryhmäkuvia ja yksilökuvia. Sitten menimme takaisin hotellille sanomaan hyvästit Ingolle, joka toimi meidän linja-autonkuljettajanamme Saksassa. Hotellilla oli enemmän faneja, mikä oli mukavaa. Vietimme hieman aikaa heidän kanssaan. Sää oli aika kylmä. Otimme taksin Muncheniin ja menimme lounaalle/iltapäiväteelle kello viideltä. Ravintolan tarjoilija uskoi, että meillä ei olisi tarpeeksi aikaa syödä ennen kuin ravintola menisi kiinni, mutta olimme tottuneet kiireiseen aikatauluun ja söimme kymmenessä minuutissa! Se vasta oli pikaruokaa... Sitten menimme kaupungin keskustaan ja näimme Glockenspielin, joka on iso kello, joka muistuttaa käkikelloa. Siinä on liikkuvia hahmoja, jotka liikkuvat ympäri. Siitä kuuluu tunnussävelmä tunnin välein. Halusimme todella nähdä sen ja odotimme sen alkamista noin puoli tuntia. Viimein joku kertoi meille, että tunnussävelmä kuullaa vain kerran päivässä kello yhdeltätoista. No voi. Menimme sen sijaan shoppailemaan. Näimme luistelukaukalon ja katselimme luistelijoita.

26.1.2002

Viimeinen päivä Saksassa. Menimme aikaiselle lennolle kohti Heathrown lentokenttää, jossa meitä odotti paljon faneja. Juttelimme heidän kanssaan hetken aikaa, kirjoitimme nimikirjoituksia ja niin edelleen. Menimme sitten hotellille ja katsoimme Pop Idol ohjelmaa, josta olimme kuulleet puhuttavan paljon.

27.1.2002

Ensimmäinen päivämme Lontoossa. Menimme katselemaan nähtävyyksiä. Windsor Castle oli upea. Kaikki aseet, miekat ja historia olivat upeita. Sitten söimme lounasta pubissa. Ateriaan kuului makkaroita ja perunamuussia. Se oli todella hyvää. Shoppailimme hieman. Tytöt etsivät vaatteita. Mikey kävi tietokonekaupassa. Caleb piti kirjakaupoista.

28.1.2002

Menimme paikkaan nimeltään Sound, joka sijaitsi Leicester Squarella, jossa kuvasimme haastatteluja Channel 5 nimistä kanavaa varten. Siinä kului suurin osa päivästä. Sitten menimme takaisin hotellille rentoutumaan, sillä meillä oli suuri päivä tulossa seuraavana päivänä!

29.1.2002

Menimme Channel 5 nimisen kanavan tiloihin haastateltaviksi. Paikalla oli muun muassa Just Seventeen lehti, Yhdysvaltojen haastattelijoita sekä TNT, joka on uusiseelantilainen lehti, joka teki Waitangi Day numeron lehteensä. Sitten menimme Piccadilly Circukseen lounaalle kahden Channel 5 kilpailun voittajan kanssa. He olivat suunnitelleet klaanimaisen ruokalistan. Söimme lounasta heidän kanssaan Rainforest kahvilassa. Olimme todella täysiä! Meillä oli mukavaa voittajien kanssa. Sitten menimme Sanctuary Houseen laittamaan nimikirjoituksia kirjoihin ja kortteihin. Sitten menimme takaisin hotellille!

30.1.2002

Menimme upeaan hotelliin nimeltään Sanderson. Luultavasti Posh Spice ja David Beckham asuvat siellä joskus. Hotelli oli todella tyylikäs ja hieno. Meillä oli useita haastatteluja, muun muassa Sugar lehden, TV Times lehden ja TV Hits lehden kanssa. Sitten menimme takaisin hotellille valokuvattaviksi australialaiseen lehteen nimeltään Southern Cross. Menimme syömään ja tanssimaan Embassy clubille, joka oli todella mukava paikka. Meillä oli mukavaa.

31.1.2002

Nukuimme pitkään ennen kuin meitä haastateltiin hotellilla. Menimme sitten Cannelot studioille, jossa me istuimme nauhoituskoppiin. Kaksitoista eri radiokanavaa tekivät haastatteluja. Menimme takaisin hotellille noin viideltä iltapäivällä. Menimme sitten illalliselle Hammersmithin vegeravintolaan nimeltään Gate. Mukanamme oli Klaani albumin tuotaja John Williams. Menimme takaisin hotellille ja istuimme oleskelutilassa ennen nukkumaanmenoa.

1.2.2002

Nukuimme pitkään ja söimme aamiaista vuoteessa ennen kuin tapasimme tribeworld.com ja atlantishigh.com sivujen kilpailujen voittajat Calissan ja Benin. Planet Hollywoodissa kuhisi. Siellä kuhisi vielä enemmän, kun saavuimme sinne, sillä meillä oli niin hauskaa! Benin ja Calissan tapaaminen oli upeaa. Kaksi muuta fania nimeltään Laura ja Andrew oli myös kutsuttu mukaan. Paljon halauksia ja naurua sekä suuri määrä ruokaa. Katselimme paikkaa ja pidimme hauskaa. Olimme onnellisia tavatessamme niin mukavia ihmisiä. Meidät laitettiin seuraavaksi puhelinhaastatteluun Channel 5 internetsivua varten. Sitten saimme mennä shoppailemaan! Shoppailimme kuollaksemme, minkä jälkeen menimme takaisin hotellille illalliselle. Kokoonnuimme huoneeseen katsomaan elokuvaa ennen kuin menimme lepäämään.

2.2.2002

Aikainen herätys? Todellakin. Heräsimme ennen kuin linnut alkoivat laulaa. Menimme autoihin ja ajoimme Birminghamiin. Saavuimme huoltoasemalle juomaan ansaitut kupilliset teetä. Kylmä, märkä ja sateinen päivä saivat meidät menemään takaisin autoon. Muuten, on aika erikoista, että Meryl vie niin paljon tilaa autossa, vaikka hän on niin pieni! Hän nojaa jonkun olkapäähän ja venyttää jalkojaan jonkun toisen päälle! Joka tapauksessa, saavuimme Starcityyn Birminghamiin. Pari sataa ihmistä oli jo paikalla jonottamassa. Osa heistä oli ollut paikalla aamuneljästä asti! Menimme yläkertaan pukeutumaan rooliasuihin ja laittautumaan meikkeihin. Annoimme haastattelun joillekin teineille, jotka kirjoittavat teinilehteen. Sitten menimme alakertaan tapaamaan faneja. Kymmenen turvamiestä seisoi meidän ympärillämme. Se oli outo tunne. Siinä me olimme. Neljä uusiseelantilaista lasta, joille sadat ja taas sadat fanit kirkuivat! Upea kokemus! Istuimme lavalla. Fanit tulivat pienissä ryhmissä saadakseen nimikirjoituksen ja ottaakseen valokuvan. Oli mukavaa tavata jokainen heistä. Meistä oli ikävää, että heidän piti odottaa jonossa niin kauan. Toivoimme, että olisimme voineet jäädä pidemmäksi aikaa, sillä halusimme antaa jokaiselle mahdollisuuden tavata meidät, mutta meidän täytyi lopulta lopettaa. Toivomme, että kovin moni ei jäänyt paitsi tilaisuudesta. Haluamme käyttää tilaisuuden hyväksemme ja kiittä kaikkia faneja sekä heidän äitejään, isiään ja isovanhempiaan, jotka näkivät vaivan saapua paikalle tapaamaan meitä ja odottaa jonossa niin pitkään. Meistä oli uskomatonta, kuinka paljon ihmisiä saapui paikalle tapaamaan meitä ja kuinka paljon lahjoja, halauksia, kauniita sanoja ja kirjeitä meille annettiin. Kiitos kaikille todella paljon! Olette uskomattomia! Olimme aika väsyneitä pitkän päivän jälkeen ja menimme takaisin autoille. Ajoimme takaisin Lontooseen. Pysähdyimme syömään eräässä kylässä ennen kuin saavuimme hotellille ja menimme nukkumaan.

3.2.2002

Vapaapäivä! Nukuimme todella pitkään ja katsoimme Klaani sarjaa tyttöjen huoneessa. Otimme sitten osaa Channel 5:n livechattiin. Menimme shoppailemaan. Caleb tapasi joitain perheenjäseniään, jotka asuivat Englannissa. Michael meni pubiin katsomaan jalkapallo-ottelua suurelta valkokankaalta. Illalla tapasimme mahtavan Ashwath Sundarsenin, joka näyttelee Dalia. Hänen tapaamisensa oli mukavaa. Kiusasimme häntä brittiaksentista, jonka hän oli omaksunut muutettuaa Englantiin. Menimme pitsalle Ashin ja Calebin perheen kanssa. Sitten menimme takaisin hotellille nukkumaan.

4.2.2002

Menimme studiolle Channel 5 valokuvaustuokiota varten. Koko päivä kameran edessä poseeraamista. Tiimi oli upea. Kaikilla oli mukavaa. Kaikki olivat aika väsyneitä päivän lopussa. Menimme syömään pastaa. Sitten menimme katsomaan Phantom of the Opera esitystä, jota rakastimme. Oli upeaa nähdä aitoa lontoolaista teatteria. Teimme toisemme hulluiksi hyräilemällä kappaleita lopun iltaa!

5.2.2002

Lisää radiohaastatteluja ympäri Lontoota sekä aikainen illallinen hotellilla. Menimme nukkumaan aikaista herätystä varten.

6.2.2002

Sanotaan, että aikainen lintu madon nappaa. Meidän piti herätä auringonnousun aikaan ehtiäksemme junaan! Menimme junalla kanaalin ali Ranskaan viettääksemme päivän Disneyland Pariisissa! Saavuimme perille lounaan jälkeen. Heitimme laukut hotellille ja kirjaimellisesti juoksimme teemapuistoon. Onneksi siellä oli aika hiljaista, joten pääsimme suurimpiin laitteisiin. Meillä oli hauskaa! Kävelimme ympäriinsä hymy huulillamme, sillä tunsimme paikan taianomaisuuden. Caleb ei ollut koskaan aiemmin ollut vuoristoradassa. Hän oli koukussa siihen päivän lopussa. Emme saaneet häntä pysymään erossa siitä! Olimme yhtä mieltä siitä, että Big Thunder Mountain oli meidän kaikkien suosikki. Kävimme siinä useasti. Poseerasimme laitteessa otettavassa valokuvassa aina eri tavalla. Menimme syömään illallista Disney Villagessa. Palasimme takaisin upeaan hotelliimme ja menimme nukkumaan. Olimme uupuneita upean päivän jälkeen.

7.2.2002

Jälleen aikainen herätys, jotta ehtisimme kokea paljon ennen kuin meidän pitäisi palata junalla takaisin Lontooseen. Shoppailimme ennen kuin menimme huvipuistoon. Siellä oli vilkasta, sillä paikalla oli koululaisryhmiä. Meidät tunnistettiin useasti. Lähdön aika tuli liian nopeasti. Menimme junaan Disney kappaleita hyräillen. Upea kokemus. Meillä on paljon onnellisia muistoja ajastamme siellä.

8.2.2002

Kiertueen aika! Teimme viimehetken ostoksia kaupungilla ja aloimme pakata. Se olikin tehtävä! Meidän piti ostaa ylimääräisiä laukkuja, jotta saimme kaikki mahtumaan. Menimme illalliselle lontoolaisen toimiston henkilökunnan kanssa. Meillä oli mukava ateria. Keskustelimme kiertueesta ja sen kohokohdista. Emme voineet uskoa, että kaikki oli mennyt niin nopeasti. Kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että kohokohta oli ehdottomasti fanien tapaaminen ja heidän palautteensa kuunteleminen. Meistä oli mukavaa tietää, että sarja oli koskettanut niin monien ihmisten elämää ja että niin monen ikäinen ihminen on koukussa siihen!

9.2.2002

Söimme viimeisen kerran aamiaista yhdessä. Sitten oli aika sanoa hyvästit pojille. Caleb jäi viettämään aikaa perheensä kanssa. Michael oli myös menossa sukulaisten luokse. Meistä tuntui todella surulliselta sanoa hyvästejä. Vietimme lopun aamusta pakaten ja katsoen Klaani ja Atlantis High jaksoja. Kirjauduimme ulos hotellista ja menimme lentokentälle. Meillä oli pitkä lentomatka kotiin. Tunsimme sekalaisia tunteita. Meistä oli surullista lähteä, koska meillä oli ollut niin upeaa. Toisaalta odotimme näkevämme taas perheemme ja pääsevämme takaisin aurinkoon. Nyt olemme taas kotona! Kiitos jälleen kerran kaikille faneille, jotka näkivät sen vaivan, että tulivat tapaamaan meitä Saksassa ja Englannissa. Arvostamme suuresta kaikkia lahjoja ja mukavia tunteita, joita meille annettiin. Toivomme todella, että voimme (ja muut näyttelijät voivat) tulla tapaamaan teitä myös tulevaisuudessa. Älkää unohtako lähettää sähköpostia tuottajille, että haluatte Klaani kiertueen maahanne. Työskennellään yhdessä säilyttääksemme unelman elossa ja jakaaksemme sen maailmalle! Jos sinulla on kuvia kiertueelta niin lähetä ne osoitteeseen tribetourphotos[at]entercloud9.com. Lopuksi julkaistaan kilpailu, jossa voi voittaa kiertueella pidetty takki, jota ei ole edes pesty!

Erikoisraportti

Meryl, Caleb, Tori ja Michael ovat nyt palanneet kiertueeltaan takaisin kotiin. Ensimmäiseksi: Vau, mikä matka! Koko kiertue oli fantastinen. Kaikki nauttivat olostaan. Kohokohtana kaikille oli fanien tapaaminen! Kaikki olivat ihastuneita fanien määrästä. Fanit olivat matkustaneet kaukaa nähdäkseen vilauksen Klaani sarjan tähdistä. Halauksia, kauniita sanoja, lahjoja ja kirjeitä annettiin Merylille, Calebille, Torille ja Michaelille sekä muille Cloud 9 työntekijöille. He arvostivat suuresti niitä eivätkä he koskaan unohda niitä. Joten valtava kiitos kaikille teistä, jotka matkustivat erikoisen pitkän matkan tapaamaan näyttelijöitä. Kiitos myös sähköpostiviesteistä ja kirjeistä sekä valokuvista, joita monet teistä on lähettänyt meille Tribeworld internetsivuille. Jatkakaa niiden lähettämistä. Kiertueesta: Kiertue oli valtava. Siihen kuului paljon matkustamista. Aiemmissa merkinnöissä on paljon tietoa kiertueesta. Teille, jotka ette päässeet paikalle: Olemme tietoisia siitä, että moni fani monessa maassa haluaisi tavata osan Klaani sarjan näyttelijöistä. Näyttelijät rakastaisivat tavata teidät! Jos haluatte kiertueen maahanne tai kaupunkiinne niin laittakaa asiasta sähköpostia meille. Älkää unohtako kirjoittaa myös paikalliselle tuottajallenne. Sieltä saa apua kiertueen järjestämisessä. Heille on myös tärkeää tietää, kuinka suosittu Klaani sarja on ja kuinka paljon te haluaisitte kiertueen. Yhdessä saamme tuotua unelman maailmalle!

Kohokohtia: Frankfurtin lentokentällä: Kuten olemme jo aiemmin kertoneet niin suurin kohokohta oli fanien tapaaminen kasvokkain. Tämä tapahtui ensimmäisen kerran Frankfurtin lentokentällä. Moni fani oli odottanut lentokentällä useita tunteja. Meistä oli upeaa astua ulos lentokoneesta ja kulkea tuloselvitykseen tapaamaan niin monia kirkuvia faneja! Kiertuebussi: Rakastimme kiertuebussiamme! Meillä oli koko linja-auto käytettävissämme. Siinä oli vessa, televisio, videolaitteisto, cd-soitin ja nahkasohvat takaosassa. Meillä oli maailman paras kuljettaja nimeltään Ingo. Niin sanottu oppaamme Dennis auttoi meitä matkallamme ja loi siitä turvallisen ja onnellisen. Päivä KIKA fanien kanssa: Se oli upea päivä ja todellinen kohokohta. Meillä oli koko päivä käytettävissä fanien kanssa. Vietimme suurimman osan ajasta keskustellen linja-autossa. Menimme mikroautoilemaan ja pelaamaan curlingia. Meillä oli hevosajelu lumen halki. Söimme illallista Bavarianissa vuorilla. Munchenissa vietetty aika: Pidimme todella paljon iltapäivästä Munchenissa. Olimme vaikuttuneita arkkitehtuurista ja yleisestä kaupungissa vallitsevasta tunnelmasta illalla. Vietimme hieman aikaa ulkona luistelukaukalon luona ja vain nautimme tunnelmasta. Kilpailujen voittajien lounastauot: Meillä oli mukavaa kilpailujen voittajien sekä heidän perheidensä kanssa sekä Channel 5:n lounaalla että Rainforest Cafen lounaalla sekä myös Tribeworld/AtlantisHigh lounaalla Planet Hollywoodissa. Upeita ihmisiä! Meistä oli mukavaa viettää aikaa kaikkien Englannin Channel 5 ja Cloud 9 taustajoukkojen kanssa. He pitivät meistä hyvää huolta.

Birmingham Starcity: Upea päivä! Tiesimme, että paikalla olisi paljon faneja, mutta tunsimme itsemme silti liikuttuneiksi ja onnellisiksi, kun kävelimme nurkan takaa ja kuulimme kirkumiset sekä näimme valtavan ihmisjonon. Starcity, Birmingham, Englanti: Päivä osoittautui todella mukavaksi. Kaikki olivat kannustavia ja kärsivällisiä. Meille merkitsi paljon, että saimme tavata teidät. Olimme yllättyneitä fanien ikäeroista. Äitejä, isiä, isoäitejä, pikkuveljiä, kaikenikäisiä ihmisiä! Meistä oli mukavaa, että Cloud 9 tiimi sai niin positiivista palautetta faneilta. Kiitos kaikille teistä, jotka puhuitte kameralle! Klaani ja Atlantis High sarjojen katsominen Englannissa: Kokoonnuimme kaikki hotellin makuuhuoneeseen katsomaan sarjoja. Olimme innoissamme nähtyämme sarjat televisiossa!

Disneyland Paris: Mikä kokemus! Meillä oli todella hauskaa. Emme olisi halunneet lähteä. Ilmassa oli taikuutta. Laitteet olivat upeita. Olimme tarpeeksi onnekkaita saadessamme jäädä yöksi ja päästyämme lempilaitteisiimme uudestaan. Saimme tavata paljon eurooppalaisia faneja, jotka olivat myös nauttimassa huvipuistosta. Kuljimme osan kanssa poispäin samassa junassa. Mikä bonus! Joten: Kuten voitte huomata niin kiertueella oli monia kohokohtia. Niin paljon onnellisia muistoja. Ilman teitä faneja matka ei olisi voinut onnistua. Joten suuri kiitos jälleen kerran tuestanne. Teitte kiertueesta 2002 muistettavan! Kunnes tapaamme taas...