Jack oli nuorin kolmesta lapsesta. Toiseksi vanhin lapsi oli 15 vuotta Jackia vanhempi. Heidän vanhemmat olivat menneet nuorina naimisiin ja perustaneet perheen aikaisin. He olivat jo päättäneet, etteivät hankkisi enempää lapsia, mutta 15 vuoden päästä he tulivat toisiin ajatuksiin.
Jackin elämä oli aika samankaltaista kuin jos hän olisi ollut perheen ainoa lapsi. Kun hän meni kouluun, hänen veljet olivat siinä vaiheessa jo muuttaneet pois kotoa.
Jack rakasti sitä, kun hänen veljet tulivat kyläilemään. Hän tuli hyvin toimeen molempien veljiensä kanssa. Vanhin heistä, Duncan, oli ammatikseen tietokoneohjelmoija ja eräänä syntymäpäivänään Jack sai häneltä kannettavan tietokoneen lahjaksi. Siitä alkoi hänen rakkaus tietokoneita kohtaan.
Jack pystyi viettämään tunteja putkeen tutkien internetistä häntä kiinnostavia asioita ja tehden helppoja ohjelmia, joita hänen veli oli hänelle opettanut. Jack rakasti oppimista. Jack pärjäsi aina hyvin koulussa ja tuli tunnetuksi nörttinä, koska hän tuntui tietävän aina jotain kaikesta. Hänellä ei ollut montaa ystävää, mutta ei häntä kiusattukaan. Jos joku tarvitsi vastauksen kysymykseen, hän tuli kysymään sitä Jackiltä, koska kaikki olivat varmoja, että Jack tiesi aina vastauksen.
Jackilla ei koskaan ollut oikeaa tyttöystävää kouluaikoina. Hän oli aina hieman hermostunut ja ei tiennyt, miten käyttäytyä tyttöjen seurassa. Hän ei osannut oikein senkään vuoksi olla tyttöjen lähellä, että oli ollut koko kasvuikänsä ainoastaan poikien parissa. Jack ei ollut koskaan tavannut tyttöä, joka olisi myös ollut kiinnostunut tietokoneista ja kaikista elektronisista vempaimista. Tytöt eivät vain olleet kiinnostuneita sellaisista jutuista, piste. Jack kuitenkin toivoi löytävänsä jonain päivänä sellaisen tytön, joka oli.
Jackin isällä oli sähköliike kaupungissa. Koulun jälkeen Jack meni yleensä liikkeeseen ja odotti, että hänen isänsä saisi päivän työt valmiiksi. Odotellessaan Jack yleensä leikki ylimääräisillä koneenosilla. Jack rakasti puuhailla osien kanssa ja rakentaa erilaisia laitteita ja sähköisiä virtapiirejä, joita isä oli hänelle neuvonut... Jack oli siinä luonnonlahjakkuus ja hän aina osasi koota osista jotain hyödyllistä.
Kun virus levisi ympäri kaupunkia, isä otti Jackin puhutteluun ja kertoi viruksesta ja siitä päivästä, jolloin ei enää olisi hänen luona. Jack ei voisi turvautua myöskään isoveljiinsä, koska hekin todennäköisesti tulisivat saamaan tartunnan.
Isä vei Jackin Phoenix-ostoskeskuksessa sijaitsevaan sähköliikkeeseen keskelle kaupunkia. Hän näytti, miten kaikki turvakalterit toimivat ja missä viemäreiden salakäytävät ovat. Jackin isä ymmärsi, että jos hänen poikansa joutuisi vaaraan, niin ostari olisi hyvä turvapaikka. Ostarilla oli kaikki, mitä Jack tulisi tarvitsemaan: peittoja, sänkyjä, ruokaa. Se olisi eristyksessä ulkomaailmasta, jos vain turva-aidat toimisivat. Isä näytti myös, miten aidat toimisivat, jos sähköt menisivät pois.
Vaikka Jack olikin peloissaan, hän luotti isäänsä, ja hänellä oli tarpeeksi itseluottamusta uskoa pärjäävänsä melkein kaikessa.
Tuli se päivä, jolloin kaikki muut Jackin perheestä olivat poissa. Jack oli kotonaan pari viikkoa, jonka jälkeen kaupungilla syttyi täysi kaaos. Jack tunsi, ettei olisi enää turvassa kotikulmilla, joten hän pakkasi tarpeellisimmat tavarat mukaansa ja lähti matkaamaan kohti ostaria.
Kaikki mitä hänen isänsä oli kertonut ja opettanut oli tarpeen. Ostari oli täydellinen suoja, kaikki mitä Jack nyt tarvitsi oli seuraa...