FANFICTION

Klaaniaiheisia fanitarinoita

Nimi: LAHJA
Kirjoittaja: Zipzu
Ikärajoitus: PG (vain vähän pussailua)
Paritus: Tai-San & Pride
Tyyli: romantiikka, vähän fluff
Tila: Valmis. (Tarinahaasteeseen luotu ficci.)
Yhteenveto: Tai-San ja Pride kohtaavat toisensa illalla Tai-Sanin huoneessa.

Tai-San istuu huoneessaan meditoimassa, kuten yleensäkin tähän aikaan illasta. Hänen silmänsä ovat kiinni. Hiljaisessa huoneessa kuuluu vain Tai-Sanin tasainen hengitys. Pienellä pöydällä palaa muutama kynttilä ja suitsuke. Huoneessa tuoksuu laventelilta. Tunnelma on rauhallinen.

Äkkiä Tai-San vaistoaa, ettei ole enää yksin. Hän avaa silmänsä ja näkee oviaukossa Priden. Tai-San hymyilee levollisesti, mutta silmien tuikkeesta voi huomata hänen ilahtuneen erityisesti nähdessään Priden. ”Hei” Tai-San sanoo hiljaa, melkein kuiskaten. Pride tulee sisään huoneeseen ja istuu hiljaa Tai-Sanin eteen lattialle. ”Hei itsellesi” Pride vastaa lopulta Tai-Sanille ja hymy leviää hänen kasvoilleen.
”Odotinkin jo sinua. Taidat olla hieman myöhässä?” Tai-San toteaa hieman kiusoittelevaan sävyyn. Pride naurahtaa hiljaa ja ottaa pahoitteelvan ilmeen kasvoilleen. ”Olen hyvin pahoillani. Mutta minulla on hyvä syy.” Pride kaivaa taskustaan ketjun, jossa roikkuu pieni lasipurkki täynnä yrttiseosta. ”Olin valmistamassa tätä sinulle.”
Tai-San ottaa ketjun Pridelta, tutkii hieman purkin sisältöä ja nuuhkaisee vielä sen tuoksua. ”Poimulehteä ja pellavaa”, Tai-San toteaa ja nyökkää hyväksyvästi. Pride naurahtaa ja nyökkää vastaukseksi, Tai-San arvasi aivan oikein purkin sisällön. ”Saanko laittaa sen kaulaasi?” Pride kysyy ja ojentaa kätensä kohti ketjua. Tai-San laskee korun Priden kädelle ja kääntää selkänsä Pridelle. Pride siirtää Tai-Sanin hiuksia hieman sivuun ja pujottaa ketjun Tai-Sanin kaulalle. Kiinnitettyään ketjun hän koskettaa Tai-Sanin niskaa hellästi huulillaan ja laskee kätensä kevyesti Tai-Sanin hartialle.

Tai-San koskettaa kevyesti Priden kättä ja kääntyy hitaasti ympäri. Heidän katseensa kohtaavat ja aika tuntuu pysähtyvän. Hyvin hitaasti, kuin hidastetussa filmissä he kumartuvat lähemmäksi toisiaan. Hyvin lähelle, mutta ei kuitenkaan aivan kiinni toisiinsa. Kumpikin katsoo toista syvälle silmiin, malttamattomana ja odottavana. Tuntuu kuin ilma heidän välillään olisi äkkiä sakeampaa ja täyteläisempää, täynnä energiaa, joka kulkee heidän välillään. Pride hipaisee nenänpäällään Tai-Sanin poskea, jolloin Tai-San sulkee silmänsä ja huokaisee hyvin hiljaa, kuin hengitystään pidätellen. Priden pehmeät huulet hipaisevat nyt Tai-Sanin poskea, jolloin Tai-San kääntää päätään sen verran, että heidän huulensa kohtaavat. He suutelevat pitkään ja hartaasti. Viivytellen, koska kumpikaan ei halua irrottautua toisen huulista. Kummankin silmät ovat suljetut. He hengittävät samaan tahtiin. Hitaasti ja hieman vastentahtoisesti heidän huulensa irtoavat hetkeksi, mutta vain hetkeksi. Pian ne löytävät taas toisensa ja Pride vetää Tai-Sanin lähemmäs tiukemmin syliinsä. Aivan kuin Pride pelkäisi, että tämä karkaa johonkin. Mutta Tai-San ei ole karkaamassa mihinkään. Tai-San kietoo kätensä Priden ympärille ja painautuu tätä vasten, kuin varmistaakseen, että Pride todellakin on vielä siinä.

Kumpikaan ei sano mitään. Sanoja ei tarvita. Pelkkä katse kertoo jo yksistään enemmän kuin kaikki maailman sanat yhteensä ja kosketus kertoo vielä vähän lisää. Kumpikin on hyvin tietoinen toisen läheisyydestä ja heidän välillään vallitsevasta energiasta. Tuntuu kuin heidän kahden energiakentät sulautuisivat vähitellen toisiinsa voimistuen ja kasvaen. Koko huone tuntuu täyttyvän heidän kahden välillä vallitsevasta kihelmöivästä ja malttamattoman kiihkeästä tunteesta. Kaikki muu häipyy kaksikon mielestä ja he huomaavat ja aistivat vain toisensa. Aika tuntuu pysähtyneen ja huone heidän ympärillään ikään kuin katoaa. On olemassa vain he kaksi ja tämä kyseinen hetki, ei mitään muuta.