FANFICTION

Klaaniaiheisia fanitarinoita

Tarina: KLAANIEN TAPAAMINEN
Kirjoittaja: Jeanne
Tyylilaji: draama, seikkailu
Ikäraja: S
Juoni: Kun kaikki klaanit kerääntyivät yhteen rannalla 1. kaudella (28. jakso).
Vapaa sana: Tämä on vapaasti suomennettu klaaniaiheisesta kirjasta, ja tapahtumat on kuvattu suurin piirtein niin kuin sarjassa.
Tila: Työn alla. Eli jatkoa seuraa..


1. osa:

"Klaanien tapaaminen?", Lex toistaa epäluuloisena.
"Mitä siellä tapahtuu?"
Bray kohauttaa olkapäitään. "Ebonyn mukaan klaanit tapaavat, juttelevat keskenään ja toimittavat toisilleen kaikkea tarpeellista. Kaikki klaanit saapuvat sinne, ne ovat kuin basaarimyyjäiset tai karnevaalit."
"Ebonyn mukaan", Amber huomauttaa piikittelevään sävyyn.
"Niin", Bray sanoo hermostuneesti. "Voimme kuitenkin luottaa hänen sanaan."
"Hyvä on sitten", Lex vastaa ivallisesti. "Mitä menetettävää meillä muka on? Oma henkiparka tietysti, ei muuta. Otetaan vaan osaa, mutta jos joku asia menee pieleen niin kenenkään ei kannata ruveta valittamaan siitä minulle."
"Oli vielä jotain muuta", Bray ilmoittaa.
"Niin mitä?", Amber kysyy kiinnostuneena.
"Tanssikilpailu!"
"Mikä?" Lex katsoo häntä epäuskoisena.
"Tanssikilpailu."
"Se sopisi Tai-Sanille", tuumii Amber. "Hän voittaa aivan varmasti."
"Mitä aiomme muuten myydä siellä?", Lex tahtoo tietää. "Kun siellä kerran käydään kauppaa. Tuskin meillä on mitään, mikä voisi kiinnostaa muita."
"Toki on," Bray vastaa. "Tuulivoimalaite, jonka parissa Jack työskentelee. Jos pystymme tajoamaan muille sähköä, niin saamme vastineeksi periaatteessa mitä tahansa."
Lex katsoo häntä arvioiden ja nyökkää. "Kuulostaa hyvältä."


2. osa:

Klaanien tapaamisessa on juuri sellaista kuin ostarinrotat olivat osanneet odottaa. Kaikki klaanit kantavat ylpeinä lippujaan ja heidän kasvoilla näkyy kirjavia kasvomaalauksia. Heidät ympäröi villien asujen värikäs sekamelska ja yhtä villi musiikki. Kaiken kaikkiaan tapahtuma muistuttaa suurta juhlaa.
"Lex, nuo tarkkailevat meitä", tuskailee Zandra hermostuneena, kun huomaa, että heihin kohdistuu muutamia kyräileviä katseita.
"Eikä se ole mikään ihme", vastaa Lex levottomana. "Näytämme siltä kuin olisimme eksyneet vääriin pippaloihin. Näytämme aivan liian tavallisilta."
"Tuolla takana...", Jack osoittaa reunamilla olevaa vapaata maaläikkää. "Tuonne voisimme rakentaa tuulimyllyn."
"Tehdään sitten se", Bray kiirehtii.
Sillä hetkellä KC tulee juosten paikalle. Hän lähti omille teilleen melkein heti heidän saavuttua sinne, katsellakseen hieman ympärilleen.
"Amber, Amber!" hän huutaa kiihtyneenä.
"Mitä on tapahtunut?" Amber kysyy huolestuneena.
"Näin äsken Dalin!" KC sanoo hengästyneenä.
"Dalin? Mitä sinä puhut? Ethän sinä edes tunne häntä." Bray huomauttaa.
"En niin" KC vastaa itsepäisesti. "Mutta vakoilin häntä silloin, kun hän lähti Trudyn kanssa ostarilta. Ja nyt hänet aiotaan myydä orjaksi!"
"Orjaksi!" Amber on tyrmistynyt ja sanaton.
Tyttö raivaa välittömästi tiensä ihmisjoukkojen läpi, ja etsii orjien rivistä tuttuja kasvoja. Hän ymmärtää, ettei Dalin löytäminen sieltä ole helppoa, mutta hän aikoo ainakin yrittää. Ehkä hänet on viety jo aikaa sitten ulos kaupungista ahertamaan jonkin maatilan pellolle. Amber pudistaa päätään päästäkseen eroon ajatuksesta.
"Amber, pian, täälläpäin!" hän yhtäkkiä kuulee Dalin äänen. Amber katsoo äänen suuntaan ja huomaa Dalin istuvan kahlittuna ja nojaten erään kuorma-auton kylkeen.
"Dal!", Amber huudahtaa helpottuneena. "Onko kaikki hyvin? Mihin he aikovat viedä sinut?"
"Meidät on myyty Hurjille."
"Meidät?", Amber kysäisee. "Kuka tuo on?"
"Se on Sasha!", Dal vastaa ja kohottaa hieman kahlittua käsivarttaan jolloin myös Sashan käsi liikahtaa.
"Siitä asti kun tutustuttiin, me ollaan oltu erottamattomat." Sasha tuumaa ja hymyilee vaisusti.
"Sinnitelkää", Amber yrittää kuulostaa niin rohkaisevalta kuin mitä hän siinä tilanteessa pystyy.
"Saan teidät vapaaksi."
Hän kääntyy heidän luota lähteäkseen, mutta silloin Ebony tukkii häneltä tien ja tytön vierellä on suurikokoinen hurja.
"Mikäli ajattelit ostaa nuo orjat", Ebony sanoo välinpitämättömästi, "niin tulit liian myöhään. Ne kuuluvat minulle."
"Tiedät kyllä mitä minä haluan, Ebony"
"Tietysti" Ebony vastaa röyhkeään sävyyn. "Ja mitä tarjoat hänestä vastineeksi?"
"Ei minulla ole mitään", Amber sanoo yrittäen säilyttää malttinsa. "Pyydän Ebony, päästä hänet vapaaksi."
Ebony nojaa päätä hieman sivulle ja vaikuttaa siltä kuin pohtisi Amberin pyyntöä.
"Miksi tekisin niin?", hän kysyy ylimielisesti.
"Hän on ystäväni."
Ebony kohottaa kulmakarvojaan. "Vai sillä tavalla! Eli periaatteessa sinulla ei ole mitään orjuutta vastaan. Muut orjani saan siis pitää?"
"En valitettavasti voi sille mitään." Amber sanoo kiukkuisena.
"No siinä olet ihan oikeassa", Ebony vastaa.
"Niinkuin et voi mitään sillekään, että otan ystäväsi. Nyt voisit kerätä kamppeesi ja häipyä täältä!" Sen sanottuaan Ebony kääntyy ja jatkaa matkaa.

(Jatkuu seuraavassa luvussa...)