Raymond Thompson vieraili The Tribe Official Facebook sivuilla ennen virallisen fanichattapaamisen alkua 25.6.2011. Hän vastasi fanien kysymyksiin, mistä on tehty suomennettu kooste tälle sivulle. Kysymykset ja vastaukset on jaoteltu väliotsikoin, jotta niitä olisi helpompi lukea.
Mikä on lempisarjasi?
Raymond: Klaani!
Mikä on lempijuustosi?
Raymond: Blue (Tirohana jälkiruokaviinin kera).
Kuka on lempiohjaajasi?
Raymond: Dwayne, Tom Hern ja kaikki Klaani ohjaajat! Ihailen myös Clint Eastwoodia ja Akira Kurosawaa sekä kaikkea japanilaista, mihin Klaani pohjautuu. Esimerkiksi shintolaisuus ja bushido, joka on soturin tapa ja joka auttoi minua inspiroimaan ajatuksia Braysta ja Zootista. Yin ja Yang, positiivinen ja negatiivinen, hyvä ja paha, pimeys ja valo.
Onko sinulla lempijaksoa Klaani sarjasta?
Raymond: Nautin menneisyyden muistelusta. Ennen virusta. Minulla on erityinen yhteys kaikkiin jaksoihin, koska jaksot edustavat yhdessä intohimoisesti työskentelevää tiimiä. Rakastan niitä kaikkia!
Mikä on lempikautesi?
Raymond: Rakastan niitä kaikkia!
Kiitos elämäni luomisesta! Mistä sait idean Klaaniin?
Raymond: Kiitos Klaanin katsomisesta. Idea tuli, kun olin noin 18-vuotias. Aihe nuorista muuttamassa maailmaa kiehtoi minua. Sinä nuorena ihmisenä voit tehdä sen!
Miksi Klaani ei päässyt laajaan levitykseen Yhdysvalloissa?
Raymond: Tarina ei ole vielä päättynyt. Tulevaisuudessa sattaa niin tapahtua! En halua koskaan sanoa ei koskaan.
Missäpäin Uutta-Seelantia Klaani kuvattiin?
Raymond: Studiossa ja lähiseudulla Wellingtonissa.
Jos voisit muuttaa mitä tahansa Klaani sarjan juonta niin mitä muuttaisit?
Raymond: En muuttaisi mitään. Zootin kuolema esimerkiksi luotiin ruokkimaan Valvojaa ja Valittuja. Kysymys on suuresta mytologiasta, jota on vaikea sisällyttää jopa viiteen tuotantokauteen.
Kuinka suuren osan tarinaa olit keksinyt, kun ensimmäinen jakso kirjoitettiin?
Raymond: Kaikki ensimmäisen tuotantokauden jaksot. Jaksot suunniteltiin laajoilla ehdoilla. Myös tarina viidennen tuotantokauden jälkeen.
Minkä hahmon keksit ensimmäisenä?
Raymond: Brayn ja Zootin, jotka käyvät ikiaikaista kahteen eri suuntiin kulkevien veljesten taistelua. He edustavat hyvän ja pahan taistelua.
Oliko Bob sinun koirasi tai jonkun muun?
Raymond: Bob kuului perheelleni.
Mistä sait idean kasvomaalauksiin?
Raymond: Rakastan Amerikan alkuperäisasukkaiden kulttuuria. Minulla on äitini puolelta romanialaista mustalais dna:ta. Rakastan kaikkia merkkejä ja villiä meikkiä ja tyyliä, jotka kuvaavat itseilmaisua.
Mitä muutoksia haluaisit nähdä ohjelmassa elokuvaa varten?
Raymond: En tiedä, näkikö kukaan artikkelia, mutta pääasiassa olemme loukussa televisiossa. Elokuva antaa laajemman väylän kertoa Klaani tarinoita. Tietenkin novellit antavat meille vielä isomman väylän, koska meitä rajoittaa vain mielikuvitus eikä budjetti ja studiojohtajat, jotka heittävät meitä sikareilla.
Kuinka elokuvan käsikirjoitus sujuu? Kuinka pitkällä se on?
Raymond: Olen luonnostelemasta ensimmäistä luonnosta. Yritän pitää mielessä, mikä on mahdollista budjetin kannalta. Sitten sivuutan uudelleen aihetta tuodakseni mukaan luovat elementit. On vaikeaa mahtua 110 minuuttiin, mikä on 120 sivua.
Oletko koskaan harkinnut avointa koe-esiintymistilaisuutta elokuvaa varten?
Raymond: Kyllä. Minulla on aina ollut avoimet koe-esiintymiset jokaisessa projektissa. Minusta oli hienoa, että Kelly (Dee) tuli mukaan, koska se edustaa Keep The Dream Alive sanojen teeman laajuutta. Fani elää julisteet seinillä, katsoo sarjaa ruudulta ja saa osan itse sarjasta. Siitä tässä on kysymys. Kaksi elementtiä yhdistyy ja toimii vastavuoroisesti. Faneista tulee fanien latureita. Olen Kellyn fani kuten hän kerran oli minun fani.
Onko kuudennen kauden kirja samanlainen kuin kaksi jaksokäsikirjoitusta?
Raymond: Ei. Siitä tulee täysin erilainen. Meitä ei sido budjetti tai tuottajien mielipiteet. Voimme kertoa tarinoita, joita me todella haluamme kertoa.
Oletko kuullut Dreamkeepers käsikirjoituksesta?
Raymond: Kyllä olen. Ne ovat hyviä.
Jouduin menemään sairaalasta sairaalaan ja Klaani piristi minua.
Raymond: Kiitos. Olen iloinen, että se auttoi.
Ketä muistutit eniten nuorena?
Raymond: Brayta ja Zootia sekä pieni annos Lexiä pelkään pahoin. Kasvoin väärillä teillä. Opin käyttämään nyrkkejäni ollessani köyhä mustalaispoika. Mutta sitten Bray nousi pintaan ja opetti minulle sanojen käytön viisauden. Mutta Zoot on aina läsnä... Zootilla oli unelmansa ja intohimonsa, mutta häntä ei ohjattu. Hänessä on mielenkiintoista haavoittuvuutta. Rakastan kohtausta, jossa hän pitelee lastaan sylissään. Sotamaalaus, voimaa ja kaaosta maski putoaa paljastaakseen hieman ihmisyyttä ja miehen sydäntä.
Mitä sanat Keep The Dream Alive (pidä unelma elossa) merkitsevät sinulle?
Raymond: Jälleen kerran, ilman kirjan spoilausta, lapsi, jolla on erityisiä tarpeita (en tiennyt aikanaan, että olin autistin asteikolla, ajattelin vain olevani omalaatuinen, ja olen yhä). Äitini, joka oli erittäin henkinen ihminen, joka kuului romanialaiseen mustalaiskulttuuriin, uskoi unien jahtaamiseen. Hän nosti minut henkisesti aina kun kompuroin ja putosin. Hän kertoi minulle, että minun pitää pitää unelma elossa. Joten aihe on metafora ei vain Klaanille, vaan kaikelle, mitä haluat saavuttaa elämässä. On todella tärkeää pitää unelma elossa.
Oletko puhunut eräälle tietylle näyttelijälle, josta keskustelimme yksityisviestissä kuukausi sitten?
Raymond: En vielä, mutta aion kyllä!
Kelly Stevenson-Amir: Kiitos Ray. Olen edelleen työsi fani. Kiitos Simon Paul Evansille!
Raymond: Hei Kelly. On mukavaa kuulla sinusta. Meidän täytyy yrittää saada sinut chattapaamiseen jossain vaiheessa. Tulet aina olemaan suuri osa sarjaa ja Klaanin historiaa. Vaikka tiedän sinun siirtyneen erilaiselle uralle. Mukava kommentti, että olet edelleen työni fani, sillä olen myös sinun, Kelly, suuri fani. Mielestäni toit sarjaan jotain todella erityistä. Toivottavasti pysymme yhteyksissä. Oli hienoa, että olit mukana tässä tapaamisessa. Parhain terveisin Ray.
Kelly: Kiitos Ray. Oli ilo olla mukana sarjassa. Chat tapaaminen kuulostaa mukavalta. Parhain terveisin Kelly.