JOULUKALENTERI

6. luukku

Tänään juhlimme itsenäisyyspäivää. Se on meillä Suomessa harras pyhäpäivä pimeimpään aikaan vuodesta.
Ikkunalaudalla poltetaan tavanmukaisesti kahta sinivalkoista kynttilää. Tämä tapa viittaa mm. toiseen (2.) adventtiin, joka sattuu itsenäisyyspäivän tienoille. Kynttilät viittaavat myös kotiin ja isänmaahan.

Suomen päättäjillä on tärkeä tehtävä maan sisäisten asioiden ja ulkosuhteiden hoitamisessa ja linnan juhlat ovat olennainen osa itsenäisyyspäivän viettoa. Monet kansalaiset seuraavat suoraa lähetystä televisiosta ja haaveilevat jonain päivänä saavuttavansa jotain niin merkityksellistä, että pääsevät sen johdosta saapastelemaan presidentinlinnaan vastaaviin juhlallisuuksiin, tai ehkäpä koreilemaan sinne jonkun merkkihenkilön käsipuolessa.

Itsenäistymisestämme ei ole kulunut vuosisataakaan mikä ei ole pitkä aika. Itsenäinen Suomi ja itsenäisyyspäivä ovat sellaisia käsitteitä, että voi olla vaikea ymmärtää, ettei jollain valtiolla ole varsinaista itsenäisyyspäivää. Uusi-Seelanti esimerkiksi on saavuttanut itsenäisen hallintoasemansa Britanniaan nähden vähitellen ja rauhanomaisissa merkeissä.
Maalle myönnettiin ensin itsehallinnollisen dominion asema, sen pysyen edelleen Britannian siirtomaana vuoteen 1931, jolloin siitä tehtiin Westminsterin säädöksellä itsenäinen valtio. Uusi-Seelanti on yhä Britannian kansainyhteisön jäsen, vaikka jotkut entiset siirtomaat ovat siitä eronneet. Lisäksi Britannian kuningatar Elizabeth 2 on Uuden-Seelannin valtionpäämies (häntä edustaa Uudessa-seelannissa pääministerin nimeämä kenraalikuvernööri).
Varsinaisena kansallisena juhlapäivänä Uudessa-Seelannissa voidaan kuitenkin pitää Waitangi-päivää, jota juhlitaan samannimisen sopimuksen kirjoittamisen muistoksi (1840). Silloin katsotaan Uuden-Seelannin saaneen alkunsa. Maori-päälliköt luovuttivat sopimuksessa saaret Britannialle. Maorikansat puolestaan saivat oikeudet heidän omistamiin maihinsa sekä britannian kansalaisuuden. Sitoumuksen jälkeen voitiin aloittaa saarten rauhanomaisempi asuttaminen.
Waitangipäivää alettiin itse asiassa juhlia vasta 1971 ja se on siitä saakka ollut Uuden-Seelannin kansallispäivä.
Perinteisiin Waitangi-päivänä kuuluu, että maorit ja eurooppalaiset pitävät puheita, on laivasto- ja merivoimien tervehdys... Waitangin aikaan järjestetään myös kolmepäiväinen festivaali, johon kuuluu musiikkia, tanssia, ruokaa ja perinteistä Maori kulttuuria tehdään tunnetuksi.

Ympäri maata järjestetään kaikenlaista juhlapäivään liittyvää tapahtumaa rodeoista urheilutapahtumiin ja hupimielisiin juustonpyöritys kilpailuihin.
Aucklandin Okahu Bayssa klassiset purjeelliset jahdit, waka-kanootit ja muut senaikaiset veneet saapuvat satamaan jossa ne otetaan vastaan maorilaisin tervetulotoivotuksin. Täällä Aucklandin maoripäälliköt kutsuivat kuvernööri Hobsonin perustamaan kaupunkia vuonna 1841.

Pääkaupungissa Wellingtonissa sijaitsevassa Waitangi-puistossa monien kulttuurien edustajat ovat järjestäneet vedenrajassa ohjelmaa, johon kuuluu taidetta, käsitöitä ja ruokia. Tapahtumalla kunnioitetaan Uuden-Seelannin monikulttuurisuutta.

Geotermiseen Rotoruan kaupunkiin on pystytetty ”elävä kylä”. Sen puitteissa pyritään tekemään maorikulttuuria tunnetuksi osallistujille mm ruuan, käsitöiden, maorilaisen lääketieteen, paikallislegendojen ja historian muodossa.
Jo Uudenseelannin vaakunassa korostuu, että heimotaustaiset ja eurooppalaiset kansat elävät maassa rinta rinnan ja kannattelevat valtiota; tätä teemaa Waitangi-päivän ohjelmassa halutaan korostaa.
Uusi-Seelanti on hyvin erilainen valtio Suomeen nähden ja sillä on esimerkiksi eristäytynyt sijainti. uudesta-Seelannista seuraa varmasti paljon kirjoittelua jatkossakin…
Mutta palataanpa asiaan… Eli kaikille meille suomalaisille tänään:
Hyvää itsenäisyyspäivää!
Lähteet:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Uusi-seelanti
http://www.newzealand.com

Kuvat:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Uusi-seelanti
http://www.newzealand.com
http://www.nzhistory.net.nz/politics/treaty/the-treaty-in-brief